Kevat terkuin...

Miksi kirjoittaa blogia?

Maahanmuuttajan arkeen kuuluu purkaa tunnelmia elamasta uudessa maassa. Asioita voi analysoida keskustelemalla ystavien kanssa, kirjoittamalla kirjeita ja paivakirjaa tai marehtimalla itsekseen. Paatin valita keskustelun ja kirjoittamisen.

Pidin paivakirjaa viimeksi teinina. Blogeista en ole ollut erityisen innostunut, paatin kuitenkin kokeilla. Tama blogi saa toimia avoimena paivakirjanani ja kirjeenani ystavilleni ja tutuillen. (kansalaisjarjestotyontekija ei voi taloudellisista syista juoruta liikaa puhelimessa...). Juttujani saa kommentoida, kunhan kommentoi omalla niemellaan ja asiallisesti. Asiattomuuksia en sieda, enka huomautuksia aan ja oon pilkkujen puutteesta, tahan on totuttava.

Muutin tanne tammikuussa ja aloitin uuden tyoni heti. Paljon onkin ehtinyt sen jalkeen tapahtua. Asunto loytyi helposti, kannykkaliittyma ja pankkitilikin ilman suurempia haasteita. Kunnantalolla jonotin rekistroidakseni itseni tahan maahan. Internetin saaminen kotiin onkin ollut haasteellista. Kylla, nettiboxi on kotona, mutta sillahan ei paase nettiin. Pitaisi saada asiakaspalvelu kiinni, mutta en ole ehtinyt jonottaa kuin puolisentuntia kerrallaan ja sitten olen kyllastynyt. Verojakin aloin maksaa tanne. Veropolitiikka ansaitseekin ihan oman kappaleensa. Mutta nyt on kaunis kevainen paiva ja en viitsi valittaa veroista.

Torstai. Tama on paiva, jolloin me eurooppalaisissa organisaatioissa tyoskentelevat ihmiset, ex-patit, riennamme sankoin joukoin Place du Luxembourgille eli pluxille after work drinkeille. Usein kyseessa ei ole vain yksi drinkki, vaan lasi kulpivaa muuttuu pulloksi. Hyva puoli asiassa on se, etta siella tapaa paljon tuttuja ja uusia kasvoja. Siksi se on hyva paikka maahanmuuttajalle. Auttaa kotoutumisprosessissa ja integroitumisessa. Sinne suuntaan tanaankin. Espanjalaisessa naisseurassa.

Eilenkin kavin siella. Olimme ensin nauttimassa suuresta etuoikeudestamme aanestaa eduskuntavaaleissa. Nostimme maljan demokratialle. Kelpasi istua shampanjalasi kourassa auringon paisteessa t-paitasillaan.

Kevat on jo pitkalla. Kirsikkapuu kukkii niin kauniisti, etta taytyy ottaa siita kuva. Siitepoly allerginen aivastelee, mutta yrittaa silti nauttia kevaasta. Onneksi on allergialaakitys kohdillaan (kiitos siskoni).

Nain lyhyessa virsi kaunis. Olkoon tama ensimmainen tekstini uudessa paivakirjassani. Yksityiskohtaisemmin ja paivitysta illan annista seuraa myohemmin talla viikolla.

Kevat terveisin,

Anna

PS. aanestin Mari Kiviniemea, 214, Helsingin vaalipiiri. Yksi niista ihailemistani naispoliitikoista